Joskus sosiaalisen median kierrätysryhmästä löytyy juuri se unelmien tuote, jonka huutaminen tuo iloa vuosiksi. Yleensä se on vaate tai huonekalu. Kiira huusi Kallio kierrättää -ryhmästä seitsemän vuotta sitten itselleen ja puolisolleen kodin. Kaksio Puu-Vallilan kupeessa on Kiiralle, Jussille ja Veli-kissalle paikka, jossa on kivaa.
Maisema-arkkitehdin ja graafisen suunnittelijan kotona värit, esineet ja huonekalut puhuvat puutalon tunnelmaa. “Olemme hankkineet tavaramme sieltä, täältä ja tuolta. Yhdessä asiat muodostavat kokonaisuuden. Olemme sellaisia “tee se itse” -ihmisiä, ei meillä ole mitään sisustusideologiaa, vaan kokonaisuus on syntynyt ajan myötä. Meidän oma kädenjälki näkyy kodissamme”, Jussi kertoo. “Meillä ei ole selkeää tyyliä, mutta tietyt mieltymykset, jotka vähän kuin vahingossa sopivat yhteen. Teemme alitajuntaisesti valintoja, jotka muodostavat sen tyylin”, Kiira jatkaa.
Kun pariskunta tarvitsee jotain, he alkavat yhdessä piirtämään ja suunnittelemaan materiaaleja ja kokonaisuutta. Suunnittelija- ja tekijäluonteet täydentävät toisiaan. “Minun on vaikea suunnitella, mieleni muuttuu koko ajan. Muutama vuosi sitten olin tekemässä roosan väristä keittiötä. Mielihalut ja toiveet elävät – keittiöstä tuli musta”, Jussi kertoo.
Jussilla on sellainen taito, että jos hän jotain fiilistelee todella paljon, niin lopulta hän toteuttaa sen “teen sen nyt vaan itse” -asenteella.
Kimmoke muutokseen tuleekin usein Jussilta. “Jussi sanoi, että haluaa olohuone-keittiön seiniin uuden maalisävyn. Meidän pari viime vuotta ovat olleet todella raksan täyteisiä – olemme suunnitelleet ja rakentaneet mökin Lammassaareen, tehneet uuden keittiön, fiksanneet vessaa ja rakentaneet makuuhuoneeseen senkin ja kaapin pitkälti kierrätetyistä materiaaleista. Seinien sävy ei tuntunut minusta pakolliselta. Mutta Jussilla on sellainen taito, että jos hän jotain fiilistelee todella paljon, niin lopulta hän toteuttaa sen “teen sen nyt vaan itse” -asenteella. Myönsin, että väri seinissä olisi todella kiva tunnelman luoja. Jussi ajatteli ensin persikkaa, mutta silloin graafikko alkoi katsomaan sävyjä ja sanoin, että persikasta tulee migreeni”, Kiira naurahtaa.
Maalisävyn valinta alkoi olohuoneen smaragdista, huoneen nurkkaa koristavasta lehdin koristellusta 1900-luvun alun kakluunista. Kodin jalokivi tuntui irralliselta ja yksinäiseltä keskellä maalarinvalkoisia seiniä. “Vihreä oli selkeä valinta”, Kiira toteaa. Nyt näyttävä kakluuni on saanut rinnalleen pehmeät vaaleanvihreät seinät, jotka kietovat tilan yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. “Heti seinät maalattuamme tuntui siltä, että näinhän tämän pitääkin olla. Vihreä seinämaali rauhoittaa ja luo tilaan tunnelmaa”, Kiira kertoo. “Minulle on tärkeää, että kotona on kivaa. Seesteisyys on toissijaista. Kotimme ei ole supertyylikäs, mutta persoonallinen. Ja ehkä vähän outo”, Kiira jatkaa. Kodista löytyy vuosien varrella kirpputoreilta ja kierrätyskeskuksista löytyneitä esineitä, muistoja ja huonekaluja. Koti on kollaasi itsetehtyä, dyykattua, kavereilta saatua ja tuunattua.
Kiiran ja Jussin kotona sisustus vaihtuu jatkuvasti, kun esineet löytävät uusille paikoilleen. Uusin kirpputorilöytö, ristipistokirjailtu tyyny on löytänyt paikkansa sohvalta. “Kiertelimme kirppareita ja löysimme Kullervo-tyynyn. Ensimmäinen ajatukseni oli, että värikäs jalkapalloseuran tyyny sopii täydellisesti Hermann-sävyyn”, Kiira iloitsee.
Talon asukkaita yhdistää yhteisöllisyys, tämä on kuin pieni kylä keskellä kaupunkia
Kiiralle ja Jussille koti on kuitenkin enemmän kuin kotoisa kaksio lankkulattioineen. Kesäisin koti jatkuu puutalon sisäpihalle, kun naapurit siirtyvät viettämään valoisia kesäiltoja yhteiselle pihalle. Kaksikerroksisen puutalon rappukäytävillä jouluvalot ja räsymatot kutsuvat vieraansa tervetulleiksi. “Talon asukkaita yhdistää yhteisöllisyys, tämä on kuin pieni kylä keskellä kaupunkia”, Jussi kertoo.