Alisa Wilskan unelmien asunto kuoriutui vuosikymmenten alta alkuperäisessä muodossaan. Tässä kodissa lattian lommot ja sokkeloinen pohja luovat kodin hengen.
Se oli klassinen hurmaantumisen hetki, kun Alisa Wilska pääsi asuntonäyttöön Katajanokalle vuonna 1903 rakennettuun jugend-taloon. Asunnon viimeinen remontti oli tehty 70-luvulla, mutta synkät sävyt ja keittiön ruskeat jääkaapit eivät sammuttaneet Alisan onnea: Tästä asunnosta tulee unelmien koti.
Ison remontin kynnyksellä mukaan tuli korona, väliaikaisia asuntoja aina San Franciscossa saakka sekä avioero. Elämän mutkien kautta Katajanokan sokkeloisesta asunnosta tuli kuitenkin Alisan koti – se vaati hetken luovan tauon, etäisyyttä jatkuvasta päätöksenteosta sekä uuden rakkauden.
“Remonttivuosien aikana elämä oli muuttunut ja olin aivan ähkyssä loputtomasta päätöksenteosta. Mietin asunnon myyntiä, mutta en päässyt irti unelmastani. Tauko tuli tarpeeseen. Ossi muutti tänne viime kesänä ja silloin minulle tuli ensimmäistä kertaa sellainen olo, että tämä on meidän koti”, Alisa kertoo.
Yhteenmuuttamisen jälkeen ilo ja into yhteisen kodin sisustamiseen ja laittamiseen palasi. Kodin näki eri tavalla uudessa elämäntilanteessa.
“Tykkäämme Ossin kanssa tosi paljon samanlaisista asioista ja leikkisyydestä. Teemme päätöksiä tunteella mutta ajan kanssa. Se neljäskään matto olohuoneeseen ei ollut se oikea, joten etsintä jatkuu. Teemme harkittuja päätöksiä intuitiivisesti”, Alisa kuvailee.
Asunto on valoisa läpitalon huoneisto, jossa pitkä käytävä kuljettaa mukanaan huoneisiin asunnon eri päässä. Lankkulattia narahtaa ja piian ovesta pääsee puikahtamaan pikkuruiseen rappukäytävään, joka oli sata vuotta sitten vain palvelijoiden käytössä. Myös ikkunoista aukeava näkymä korttelin sisäpihalle, vastakkaisten talojen ikkunarivistöön ja pienille parvekkeille on osa asunnon hurmaa.
“Rakastan sitä, että talon ikä näkyy ja vanhat elementit ovat läsnä. Keittiön lattiassa näkyy vanhan puulieden paikka ja lankkulattia nitisee ja natisee. Pieni parveke sisäpihalle tuo mieleen Firenzen. En kaipaa merimaisemaa, vaan vastakkaisen talon ikkunat tuovat minulle turvaa, ihan kuin ei olisi Suomessa ollenkaan”, Alisa kuvailee.
Kodin alkuperäisissä väri- ja materiaalivalinnoissa oli mukana Alisan ystävä, sisustussuunnittelija Asli Ufacik.
“Olemme suunnitelleet Aslin kanssa vuosien aikana useamman toimistoremontin ja meidän välille on syntynyt syvä luottamussuhde. Minulle on kommentoitu osuvasti, että on ihme, että olen löytynyt ihmisen, joka ei pidä minun ideoitani hulluina, ja jonka makuun luotan”, Alisa nauraa. “Asli pystyy poimimaan referensseistäni sen mitä ajan takaa, mutta mitä en osaa sanallistaa ja hän ymmärtää miten toteuttaa harmoninen kokonaisuus, kun itse yritin aina vähän villimpää”, Alisa jatkaa.Kodin väripaletti rakentuu luonnollisten murrettujen sävyjen eheästä kokonaisuudesta. Alisan tyttäret saivat huoneisiinsa toivomansa vaaleanpunaisen, aikuisten makuuhuonetta rauhoittaa tunnelmallinen siniharmaa, ja kodin muut pinnat huokuvat hennon harmaanbeigeä tunnelmaa. Seinien sävyt ovat selkeästi erilaiset, mutta kuitenkin täydelliset rinnakkain. Asunnon kolme upeaa yli satavuotiasta kakluunia korostuvat hennosti sävytettyjä seiniä vasten. Väripaletti on luonteva ja ilahduttava.
“Voisin keskustella väreistä loputtomiin. Se taitaa kulkea suvussa. Olimme taannoin veljeni kanssa samassa työtapahtumassa ja joku mainitsi vihreän värinä ja päädyimme keskustelemaan koko kolmituntisen illallisen vihreän eri sävyistä”, Alisa nauraa.
“Erilaiset värikombinaatiot taitavat olla intohimoni kohde – ei ole vain tiettyjä värejä vaan loputtomasti erilaisia kokonaisuuksia, joissa herkulliset sävyt sointuvat yhteen luoden omalaatuisia lopputuloksia”, Alisa jatkaa.
Kevään koittaessa tunnelmalliset tummat sävyt taittuvat kodin kukkakimpuissa kirkkaisiin ja pirteisiin väreihin, ehkä vaaleansinisen tai keltaisen sävyihin. Tai ehkä valaistuviin iltoihin kaipaakin heleitä pastelleja ja iloisia värejä. Alisalle värit ovat tunnekysymys. Niin kuin kotikin.
