Ulla Koskinen – Rohkeiden värien yhdistämisestä

Asun-lehden päätoimittaja-suunnittelija Ulla Koskinen kokosi värikartastamme suosikkisävynsä ja suunnitteli sisustustalo Skannolle pop up -kodin, jonka vahva värimaailma ja monipuoliset materiaalit kietovat vieraansa pehmeän kotoisaan tunnelmaan. Meille Ulla jakaa ajatuksiaan kodikkaista väreistä.Vertaan tämän kodin suunnittelutyön aloittamista irtokarkkipussin keräämiseen. Kokosin pussiini ihania värejä, esineitä, huonekaluja ja tunnelmia – laitoin pussin kiinni ja aloin noukkimaan elementtejä yksitellen tiettyihin kohtiin ja kokonaisuuksiin. Kokeilin miten ne toimivat yhdessä, ja tutkin mitä tarvitaan vielä, ettei tasapaino horju. Elementit pyörivät suuressa kolmiulotteisessa palapelissä.Meillä on taipumus suhtautua väreihin varovaisesti ja käyttää niitä säästellen, silloin kokonaisuus saattaa jäädä vajaaksi. Tässä asunnossa lähdin haastamaan itseäni värien käyttäjänä ja pohdin sitä, mikä on hyvää värikkyyttä, sellaista kodikasta ja pehmeää, mutta kuitenkin runsasta materiaalien ja struktuurien kirjoa.

Tein tähän kohteeseen yli 30 erilaista värimäärittelyä eri sävyjen ja materiaalien paletilla. 

Luomani värikkyys ei ole värikkyyttä pelkästään yksittäisissä kalusteissa tai seinäpinnoilla, vaan se on värikkyyttä yhdessä ja eri puolilla. Eri palaset loksahtavat paikoilleen, yhteiseen tasapainoon ja harmoniaan. Tein tähän kohteeseen yli 30 erilaista värimäärittelyä eri sävyjen ja materiaalien paletilla. 

Omissa väritutkimuksissani pidän oleellisena kokonaisuuden tasapainon löytämistä. Tässä kodissa pitkä pähkinäpuinen seinämä pehmittää värejä – se muodostaa kokonaisuudelle selkärangan ja antaa värillisille pinnoille vahvan vastaparin. Kun huonetta katsoo eri suunnista, syntyy uusia värikavereita ja materiaalipareja. Samat esineet elävät eri kokonaisuuksissa – yhdestä suunnasta katsottuna ne voivat korostua, toisesta rauhoittua.Uskon, että kaikilla elementeillä voi luoda kodikkaan tunnelman. Kyse on siitä, miten niitä käyttää, mitä niihin rinnastaa, minkälaisilla kiilto- ja matta-asteilla pelaa, miten tilan hahmottaa. Halusin esimerkiksi pitää tässä talossa kylpytilat intiimeinä ja toisaalta avata tilaa isoja ikkunoita kohden. Se on sellaista vastavuoroisuutta.

Valitsen usein jokaiseen kohteeseen yhden kokoavan sävyn. Täällä se on neutraali vaalea. Siitä syntyy hyvin hienovarainen siirtymä kohti vahvaa puupintaa. Vaalea ikään kuin pehmentää sävyjen kohtaamista. 

Varovaisuus värien kanssa liittyy myös kokeiluun. Värejä pitää testailla ja tutustua siihen, miten ne toimivat. Värien käytössä ei tule hetkessä hyväksi. Tutkin paljon minua puhuttelevia kiehtovia paikkoja ja tiloja – hajotan ne palasiksi ja tutkin, mistä elementeistä, materiaaleista ja väreistä ne koostuvat. Usein itsekin yllätyn, mitä niistä löytyy. Tutkiminen opettaa ja antaa eväitä myös omaan sisustustyöhön. Bauhausin, Le Corbusierin sekä Aallon rakennukset ovat tarjonneet minulle paljon tutkittavaa. Samoin maalaukset ja taide. Olen nähnyt, miten samat elementit asettuvat myös muualla paikoilleen. 

Värit ovat vahvasti tilallisesti eläviä. Ne eivät ole ikinä paikallaan, vaan liikkuvat vuodenajan, päivän ja niitä ympäröivien asioiden mukaan jatkuvasti. Se on kiehtovaa. Olen ollut täällä pimeällä, sateella ja auringonpaisteella. Tilallisesti onkin hyvin tärkeää, että kokonaisuus toimii. Koti ei ole parhaimmillaan vain tietyssä valossa.