Koti Töölön tullin kupeessa on yhdistelmä rauhallista luonnonläheisyyttä sekä kaupunkielämän vilinää. Visuaalisen suunnittelijan ja pian valmistuvan juristin kotona sattumalta löytyneet esineet ja suvussa kulkeneet klassikot muodostavat persoonallisen kokonaisuuden. Jirkan ja Laurin uusi yhteinen koti sykkii väriä ja tunnelmaa.
Loppusyksyn iltapäivähämärä on laskeutunut Laakson ylle. 1900-luvun puolivälissä rakennetun kerrostalon seitsemännen kerroksen asunnossa on kotoisa tunnelma, pöydälle on asetettu kukkia, utuinen syysvalo kulkee asunnon läpi. Kaikki näyttää olevan paikoillaan – silti koti on täynnä värejä, muotoa ja elämää. Jirkan ja Laurin ensimmäinen yhteinen koti on syntynyt kunnioituksesta ja erilaisuuden yhdistämisestä.
Erilaiset sisustajapersoonat löysivät yhteenmuuttaessa yhteisen sävelen. Laurin isoäidiltään saamat design-klassikot elävät sovussa Jirkan villien kierrätyskeskuslöytöjen rinnalla. Yhteenmuuttaessa Jirka jännitti, miten minimalistisemman tyylin omaava Lauri ottaa vastaan hänen kokeilevat kirpputorilöydöt sekä erikoiset huonekaluhaaveet. “En ollut ollenkaan varautunut siihen, että voisin oikeasti saada tämän prinsessaunelman”, Jirka kertoo ja osoittaa lasista Bukowskisilta huudettua Mikhail Loznikovin suunnittelemaa keittiönpöytää. “Lauri oli yllätyksekseni nähnyt saman vision, joka ei ole tyyliuskollinen pelkästään funkkis-klassismille, vaan lähtenyt vähän rönsyilemään”, Jirka jatkaa. “Näimme aika samalla tavalla tämän rakennuksen ja asunnon – mitä tämä vaatii ja mikä tänne sopii. Vaikka meidän kotonamme on nyt paljon sellaista, mitä en olisi itse alun perin ajatellut, ja esineitä, jotka eivät olisi tulleet mieleenikään, heräsin siihen visioon ja aloin näkemään mahdollisuuksia. Olen alkanut kaipaamaan lisää isoja linjoja ja näyttävyyttä. Jopa italo-fiilistä”, Lauri kertoo.
Jirkan ja Laurin seitsemännen kerroksen asunnosta näkyy kaukana siintävän Tuomiokirkon kupoli ja pikkuruiset Uspenskin katedraalin tornit. Hyvällä mielikuvituksella voi taivaanrannassa nähdä meren. Toisella puolella asuntoa aukeaa maisema Keskuspuiston metsään.
Pariskunnan sävyvalinnat henkivät asuinrakennuksen ympäristöä, tunnelmaa ja aikakautta. Maalisävyjä valittaessa taloa katseltiin ja kuunneltiin – talon julkisivu on sinapinkeltainen, parvekkeen syvänteet salvianvihreät. Tunnelma jatkuu ulkoa rappukäytävään ja kodin sisälle. Asunnon ikkunasta näkyy ikivihreät männyt, taivas ja kalliot. Värit ovat linjassa ympäristönsä kanssa myös kodin sisällä.
Valkoiset seinät eivät olleet vaihtoehto kodin sisustusta suunniteltaessa. “Halusimme kotiimme erilaisia tunnelmia. Nyt kun emme enää asu yksiöissä, toiveenamme oli rakentaa yhtenäinen kokonaisuus, joka muodostuu erillisten huoneiden värimaailmoista ja tunnelmista”, Jirka kertoo. Nyt kodin sävymaailma kulkee asunnossa päivänvalon mukaan keittiöstä makuuhuoneeseen. Olohuone-keittiön pehmeän pellavainen tunnelma hellii aamu-ja päiväsaikaan. Aamuaurinko paistaa suoraan ruokapöydän ääreen, josta on hyvä seurata heräävää kaupunkia. Pianohuoneen elegantti vihreä kutsuu rauhoittumaan – salvianvihreä sopii laskevan auringon huoneen tunnelmaan, kun ilta-auringon viimeiset säteet osuvat vihreille seinille. Sininen makuuhuone on rauhoittumista varten.
Julkiset tilat, vanhojen talojen rappukäytävät ja hotellihuoneet inspiroivat makuuhuoneen kolmisävyiseen kokonaisuuteen. Ennen muuttoa tummansinisen, vaalean beigen ja burgundin yhdistelmä mietitytti. Nyt rohkeasta yhdistelmästä on tullut pariskunnalle tuttu ja kotoisa. “Se, että idea ja inspiraatio ovat lähteneet julkisista tiloista, jotka on tarkoitettu miellyttämään kaikkia, helpotti omaa päätöstä. Ei tämä lopulta tuntunutkaan villiltä. Se on klassinen ja neutraali, mutta samanaikaisesti erilainen ja kiinnostava”, Jirka kertoo. “Äitini lähetti muutama viikko maalaamisen jälkeen kuvan omasta rappukäytävästään – kaksivärinen valkosininen seinä viininpunaisella raidalla”.
Päivä on edennyt pitkälle iltapäivän puolelle, valo hämärtyy kohti illan pimeää. Nyt olisi aika siirtyä pianohuoneen syleilevän vihreään tunnelmaan. Lauri istuu pianon ääreen, Jirkalle on nojatuoli. Sellainen klassinen Artek.
