Kevätaurinko paistaa isoista ikkunoista sisään, häikäisee kirkkaudellaan. Valoa tulvii joka suunnasta – asuntoa kiertävistä leveistä ikkunoista ja käytävän neliönmuotoisista kattoikkunoista. Myöhemmin ilta-auringon kajo löytää tiensä sisäpihan puolelta illallispöydän ääreen. Valo luo isoille huonekaluille ja värikkäille taideteoksille elävän harson, joka muuttuu alati vuorokaudenajan ja sään mukaan. Vaikka naapuritalo nousee takapihan rinteessä lähellä, joka suunnasta näkyy puita ja taivasta. Se rauhoittaa.
Muusikko Anna Puustjärven ja hänen perheensä ei pitänyt muuttaa. Saati ostaa kaksikerroksista omakotitaloa. “Hullaannuimme tähän taloon ja sen potentiaaliin. Meille tarjoutui ainutlaatuinen tilaisuus päästä käsiksi näin isoon projektiin, johon ei ihan joka päivä ole mahdollisuutta”, Anna kertoo.
Talo osoittautui tosiaan isoksi projektiksi. Sisätilojen lisäksi talon piha avattiin kokonaan, sillä puiden juuret olivat työntyneet rakenteisiin saakka ja salaojat oli rakennettava. Keittiö siirrettiin, kylpytilat remontoitiin kauttaaltaan ja kaikki pinnat uusittiin. Vuoden kestäneeseen remonttiprojektiin mahtui monia tunteita ja epätoivon hetkiä. “Olen aika malttamaton luonne ja aiemmin pääni olisi hajonnut loputtomaan keskeneräisyyteen, mutta viikkojen vieriessä totuin vihreisiin muuttolaatikoihin ja ikkunoita peittäviin muoviverhoihin. Kaiken muun säädön päälle meille syntyi vielä vauva. Tämä on ollut luonnetta kasvattava projekti kaikin puolin”, Anna nauraa.
Remontissa vuonna 1969 rakennettu koti sai uuden elämän. “Täällä oli ennen todella tumma, synkkä tunnelma. Värit olivat 70-lukulaisittain voimakkaita; tummaa sammaleenvihreää, turkoosia, mustaa. Lautakatto oli maalattu mustaksi ja kattoikkunat peitetty. Halusimme kunnioittaa aikakautta, mutta tuoda sisätilat tähän päivään. Valo on minulle kuitenkin todella tärkeä asia. Tässä kodissa sen kuuluu virrata”, Anna kertoo.
Omaan makuunsa ja siihen kuuluisaan intuitioon luottavana sisustajana Anna teki koko kodin sisustuksen itse, muutamia materiaalivalintoja ja keittiötä lukuunottamatta. Kodista huomaa, että se on asujiensa näköinen – värit ja mieltymykset kulkevat kerroksesta toiseen, huoneesta huoneeseen. Värikästä sormipanelia voi löytää niin allasosaston kaakeleista kuin keittiön saarekkeesta. Kokonaisuus muodostuu palapelinä.
Sisutuksessa Anna on yhdistellyt vapaasti elämän varrella kertyneitä taideteoksia ja uusia hankintoja. “Muutimme melkein neljä kertaa isompaan asuntoon, siinä ei paljon reilun 100 neliön kalusteilla sisusteltu”, Anna nauraa. Nyt kotona on tilaa valtavalle kulmasohvalle ja lasten leikeille vihitylle pikkuolohuoneelle. Pienet värikkäät esineet, leikittelevät kuosit ja entisen asukkaan taloon teettämät näyttävät Muranon kattolamput muodostavat iloisen kokonaisuuden. Voimakkaat värit ja yksityiskohdat luovat kaikessa värikkyydessään yhtenäisen kokonaisuuden.
Vaikka Anna on sisustanut kotia itselleen ominaisesti nopeasti ja omaan makuunsa luottaen, on tämä koti kaikkien asujiensa mieleen. “Tyttärestäni olisi ollut todella epäreilua, jos hän ei olisi saanut vaikuttaa yhteisen kotimme sisustukseen”, Anna kertoo. Omaan huoneeseensa tytär valitsi roosan beigen sävyn. Se sattui olemaan myös äidin suosikki. Lopulliset sisustusratkaisut tehdään puolison kanssa yhdessä. “Onneksi hänellä on sama maku”, Anna nauraa.
Kodin värimaailmassa on paljon murrettuja ja luonnollisia neutraaleja – roosa, beigeä, harmaata, vihreää ja sinistä. Ja tietenkin Annan ehdotonta voimaväriä, vaaleanpunaista. “Vaaleanpunainen on vaikea väri. Sävyn täytyy olla juuri oikea, että sitä jaksaa katsella. Kylmään vaaleanpunaiseen seinämaalisävyyn rakastuin heti, se ei ole ollenkaan hyökkäävä. Vaaleanpunainen on kaikkea muuta kuin lastenhuoneen tehosteseinäväri. Jopa mieheni tykkää vaaleanpunaisesta paljon”, Anna kertoo.
Kuten vaaleanpunainen buduaari, myös muiden huoneiden värivalinnat perustuivat tunnekokemukseen. Anna on nähdessään ihastunut jokaiseen kodin seinäväriin. “Kaipuu väreihin on aina olemassa. Se liittyy tietynlaiseen estetiikan kaipuuseen. Minulle värit ovat estetiikkaa. Ne kuvastavat aina jotakin, vievät tunnelmasta toiseen. Minusta tämän kodin harmonia, joka tekee tästä kodikkaan ja rauhaisan syntyy juuri seinien sävyistä”, Anna kuvailee.
Sävyt soljuvat huoneesta toiseen harmonisesti, ilman, että niihin edes kiinnittää huomiota. Saman väripaletin sävyt yksilöllistävät huoneet luoden samalla yhtenäisen kokonaisuuden. Tunnelma muodostuu erilaisten materiaalien – puun, kaakelin sekä tekstiilien – ja värikkäiden pintojen kohtaamisista.
Keskipäivän kirkas aurinko on muuttunut lempeäksi iltapäivän valoksi. Valo heijastaa prismoja harmaanvihreälle seinälle. Tässä kodissa on hyvä toivottaa kevät tervetulleeksi.
